Harvapa periaatteessa vastustaa ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden edistämistä. Piru piilee niissä yksityiskohdissa, joissa eri edut asettuvat vastakkain. Ja niitä piisaa. Esimerkiksi Suomessa tuulivoiman lisärakentamisen hyväksyttävyyttä haastetaan monissa kunnissa ja vastaavasti turpeesta luopuminen on aiheuttanut suurta tuskaa ja vastustusta, koska se tarkoittaa sitä, että on ihmisiä, jotka tästä taloudellisesti kärsivät.
Kestävyysmurros yhteiskunnassa ja taloudessa
Kestävyysmurros vaatii sitä, että uusia kestäviä toimintatapoja ja elinkeinoja edistetään ja vakiinnutetaan. Kiertotaloutta on edistämässä asiantunteva eurovaaliehdokas Timo Huhtamäki. Kiertotalous vaatii sekä asenteiden muutosta että investointeja. Hyvät asiat vaativat Huhtamäen kaltaisia intomielisiä edistäjiä, että ne todella tapahtuvat.
Toinen upea vihreä eurovaaliehdokas Unna Eteläinen ajaa nuorten osallisuutta. En ole kuullut kenenkään vastustavan nuorten osallisuutta, mutta monesti, kun olen esittänyt nuorten asiaa yhteiseksi kärjeksi, vastakysymykset ja -ehdotukset ovat sadelleet: mutta entä sitten vanhukset, eivätkö hekin ole tärkeitä?
Tarvitaan myös hyvinvointiyhteiskuntaa
Ihmisten pitää kokea voida olevansa turvassa, jotta he ovat valmiita muutokseen elintavoissa ja elinkeinoissa. Jos tuntee, että oma omaisuus ja identiteetti ovat uhattuna, luontokadon torjunta alkaa tuntua vouhotukselta ja kasvissyönnin edistäminen tyhmältä.
Siksi on tärkeää, että kestävää kehitystä edistettäessä ei koskaan unohdeta sosiaalisesti kestävää kehitystä. Pitää jaksaa pitää huolta kaikkien osallisuudesta, jotta ihmiset eivät koe, että heiltä viedään heille rakkaita asioita heitä kuulematta. Lopultahan kuitenkin kulttuuri ja elämäntapa muuttuvat, kun ihmiset niitä muuttavat. Itse kuulun lihaa ja perunaa -sukupolveen, jonka ruokatavat ovat muuttuneet täysin neljässäkymmenessä vuodessa. Nykyään ostan kaupasta asioita, joiden olemassaolosta en nuorempana tiennyt.
Jostakin on myös luovuttava
Kestämättömien toimintatapojen ja elinkeinojen hallittua ja oikeudenmukaista lopettamista on tuettava. Ei riitä, että asioita vain kielletään. Kun ihmisille näytetään polku muutokseen, joka ei näytä vievän katuojan kautta, se ei tunnu aivan yhtä kauhistuttavalta. Luovuttavia asioita ovat esimerkiksi päivittäinen lihansyönti, turkistarhaus ja turvetuotanto.
Koska yhteiskunnan muuttaminen kestäväksi on niin valtavan iso muutos, se on tehtävä myös syvärakenteiden tasolla. Vaalikoneita täyttäessä olen huomannut, että monet ajankohtaiset konfilktit liittyvät kansalliseen suvereniteettiin ja omaisuudensuojaan. Esimerkiksi suomalaisille tärkeät metsät ovat konfliktin ytimessä.
Metsähakkuiden rajoittamisesta seuraa hyvää
Metsät liittyvät vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan, joka on tärkeä osa EU:n toimivaltaa, sillä ilmasto ei rajoitu valtioiden rajoille. Kannatan kunnianhimoista hiilinielutavoitetta EU:lle, jossa Suomen on kannettava oma vastuunsa metsäisenä maana. On tietenkin varmistettava samalla, että metsiin liittyvä politiikka ottaa huomioon eri maiden erityispiirteet ja toteutustavat ovat kustannustehokkaita ja järkeviä.
Paras tapa vastata hiilinielujen kasvattamiseen on rajoittaa hakkuita. Metsien kevyempi talouskäyttö hyödyttää ilmaston lisäksi myös luontoa. Samalla se säilyttää lähimetsiä ihmisille ja lisää metsien monikäytön mahdollisuuksia, kuten marjojen ja sienten poimimista, virkistystä ja matkailuelinkeinojen kehittymistä useammissa paikoissa.