Suomalaiset ovat kirjallisuuskansaa. Jopa 82 prosenttia suomalaisista kertoo lukevansa kirjoja tai kuuntelevansa äänikirjoja mielellään. Ilmeisesti elämä vain tulee tielle, sillä lähes kolmasosa suomalaisista aikuisista ei lue edes yhtä kirjaa vuodessa. Neljäsluokkalaisista joka kuudes kertoo, ettei koskaan näe vanhempaansa lukemassa kirjaa.
Demokratia vaatii lukutaitoa
Lukemisen ja lukutaidon välillä on yhteys. Eurooppalaisen sivistyksen kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää, jos lukeminen entisestään vähenee ja lukutaidottomien määrä kasvaa. Suuri määrä aikuisia tarvitsee selkokieltä ymmärtääkseen, mistä on kyse. Selkokieltä tarvitaan, mutta niin myös vankkaa luku- ja kirjoitustaitoa. On vaikea osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, jos ei lue lehtiä tai ymmärrä lukemaansa.
Kirjallisuus ja kulttuuri luovat kohtaamisia
Runsaaseen lukemiseen perustuva vankka lukutaito on paras tae vihapuhetta, valeuutisia ja kaikenlaista potaskaa vastaan. Eurooppalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin edistäminen vahvistaa demokratiaa, sillä se luo ymmärrystä, empatiaa, kohtaamisia ja järjen valoa.
Nyt vietetään Lukuviikkoa, jonka teemana on kohtaaminen. Sanataide on syntynyt samasta tarpeesta ja halusta kuin kaikki muutkin taiteet: ihmisen halusta tulla nähdyksi ja kuulluksi, ilmaista itseään, sisäisiä tuntojaan ja näkemyksiään maailmasta. Kohtaaminen sanataiteen äärellä on sitä, että toinen ihminen lukee sinua ja sinun maailmaasi. Kohtaaminen vaatii halua ja kykyä ymmärtää toista.
Lukutaito antaa nuorelle itsenäisyyden
Suomalaisnuorista heikosti lukevia on jo joka viides. Moni nuori kuitenkin toivoo, että arkeen mahtuisi enemmän lukemista. Nuorten lukemisen edistämiseen on kehitetty tutkitusti tepsiviä tapoja sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Ne vaativat tietysti rahoitusta. Lukutaito on tärkeä Eurooppa-poliittinen teema, sillä laaja yleissivistys on oleva tulevaisuuden vahvuutemme. Se onnistuu vain sillä, että kaikki lukevat.
Suomalaisen lukutaidon asiantuntijan, Lukukeskuksen mukaan lukutaito vaikuttaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin ja on siten merkittävää demokraattisen yhteiskunnan säilyttämisen kannalta. Ilman lukutaitoa ja kykyä erottaa vale todesta, olemme alttiita kaiken maailman informaatiovaikuttamiselle.
Monikielisyys ei ole suomen kieleltä pois
Missä tahansa maassa ihminen asuukaan, oman äidinkielen vahva osaaminen on pohja kaikelle muullekin oppimiselle. Maahanmuuttajien lapsille pitää taata mahdollisuus oppia sujuvasti omaa äidinkieltä. Sen päälle sitten rakentuu muutakin kielitaitoa.
Suosittelen kaikkia opiskelemaan kieliä läpi pitkän iän. Pelkkä suomi, ruotsi ja englanti eivät riitä kielitaidoksi, sillä jokainen kieli avaa mukanaan kokonaisen kulttuurin ja maailman. Toivoisin meille kaikille Euroopassa lisää tervettä uteliaisuutta ja oppimishalua uusia kieliä ja kulttuureita kohtaan. Itse käännän harrastuksekseni suomalaista nykyrunoutta arabiaksi. Se tuntuu aivan taivaallisen tärkeältä: yhteyden rakentamiselta.