Monet kanssani juttelemaan tulevat tutut ja tuntemattomat pyytävät minulta nyt toivon elementtejä. Leikkaukset ja muut huonot uutiset ovat saaneet osan suomalaisista haukkomaan henkeään. Ei voi elää, jos ei ole lupausta paremmasta huomisesta. Maailma kuitenkin muuttuu paremmaksi maailmaa parantamalla. Yksi paremman tulevaisuuden mahdollisuuksista on vety, ja olen ilokseni saanut siitä tuoretta oppia, kun kävin viime vuonna Energia-akatemian.
Elinkeinoelämä hakee uutta kasvua, ja vetyyn liittyy paljon mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Euroopan siirtymärahastossa on vetytalouteen kohdennettuja miljardeja ja taas miljardeja odottamassa ottajaansa – mutta suomalaisia hakijoita ei vielä juuri ole.
Vedystä kasvua, työtä ja toimeentuloa
Kansainväliset sijoittajat etsivät rahoilleen päästötöntä kohdetta, mutta ainoa signaali siihen suuntaan on kehysriihessä vilautettu varovainen verotuki. Esimerkiksi Ruotsissa ovet ovat vetyinvestoinneille auki. Ruotsikin on Eurooppaa, joten iloitaan heidän edelläkävijyydestään!
Ja onneksi on Eurooppa. Vihreä siirtymä etenee, vaikka kaikki suomalaiset poliitikot eivät oikein ole mukana. Edellinen elinkeinoministeri ja kanssaehdokkaani Mika Lintilä ansaitsee kyllä vilpittömän kiitoksen työstään vetytalouden eteen.
Vetytalous vaatii johtajuutta
Vetytalouden rakentumisessa kyse on siitä, että monista eri toimijoista koostuvan kokonaisuuden pitäisi samaan aikaan liikkua samaan suuntaan. Näin ei tapahdu, jos kukaan ei johda.
Suomalainen sähkö on puhdasta, ja uutta tuotantoa syntyy, jos on kysyntää. Vedyn tuotannossa tarvitaan valtavat määrät sähköä. Sivutuotteena syntyy lämpöä, jonka voi laittaa kaukolämpöverkkoon – joita ei muuten Keski-Euroopasta löydy.
Vedystä saa päästöttömiä polttoaineita, ja sillä voi puhdistaa teräksen ja lannoitteiden tuotannon ilmastopäästöistä. Lisäksi sitä voi viedä. Talous kasvaa, ja ilmasto kiittää. Tämän keinon pitäisi kelvata kaikille.